Julkishallinnon Luottamus&Maine 2025 -seminaarissamme tiistaiaamuna keskusteltiin turvallisuuden ja vuorovaikutuksen merkityksestä yhteiskunnallisen luottamuksen rakentamisessa.

Julkishallinnon Luottamus&Maine 2025 -tutkimuksen tuloksissa korostuu turvallisuuden merkitys: lähes kaikki kymmenen hyvämaineisimman joukkoon sijoittuneet julkishallinnon organisaatiot työskentelevät kansalaisten turvallisuuden parissa.

Suurimman mainenousun tutkimuksessa teki Puolustusministeriö.

”Puolustusministeriöllä on aina ollut vahva asema yhtenä turvallisuuden takaajana yhteiskunnassamme. Olemme viime vuosina tehneet nopean aikamatkan, jolloin puolustuksen ja turvallisuuden merkitys yhteiskunnassa on korostunut. Puolustusministeriö on omalla toiminnallaan ja viileällä analyysillään ansainnut asemansa tässä tilanteessa”, Reputation and Trust Analyticsin vanhempi neuvonantaja, entinen puolustusministeri Stefan Wallin totesi Julkishallinnon Luottamus&Maine 2025 -seminaarin paneelissa.

 

Hyvämaineinen organisaatio kestää kriisit

Julkishallinnon Luottamus&Maine -tutkimuksessa nousi esiin myös vuorovaikutuksen merkitys kansalaisten sidosryhmätuelle yleisesti ja etenkin luottamukselle ja kriisituelle.

”Toivon, että avoimuuden ja dialogin merkitys ymmärretään julkishallinnon organisaatioissa yhä paremmin. Selkeä kieli on julkisen hallinnon aliarvostetuin työkalu. Minusta tuntuu, että meidän pitää tehdä töitä sen eteen, että puhumme ymmärrettävästi”, sanoi Digi- ja väestötietoviraston viestintäjohtaja Susanna Niinivaara paneelissa.

”Ilmassa on pelkoa siitä, mitä meille jää, kun tekoäly toisaalta automatisoi asioita ja toisaalta toimii tukiälynä. Meille jää aina ihmisten välinen vuorovaikutus, ja tämäkin korostaa vuorovaikutustaitojen merkitystä.”

Paneeliin osallistunut Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Saska Saarikoski muistutti vuorovaikutuksen merkityksestä myös kriisitilanteissa.

”Jokaiselle organisaatiolle tulee joskus kriisin paikkoja. Kyse on siitä, mitä silloin tehdään, kun virhe on tapahtunut”, Saarikoski tiivisti.

”Viime aikoina on nähty monenlaista kriisiviestintää. Kelalle antaisin pisteet aktiivisesta viestinnästä kriisitilanteessa. Helsingin yliopisto taas vaikeni, eikä kysymyksiin vastattu, ja Ulkopoliittinen instituutti antoi vääriä tietoja, mikä on pahinta, mitä kriisissä voi tehdä.”

Saarikoski muistutti myös, että hyvämaineinen organisaatio kestää kriisit paremmin.

”Silloin tilanne on huono, jos ihminen kuulee organisaatiosta ensi kertaa, kun on niin sanotusti osunut tuulettimeen.”

 

Ministeriöiden viestinnän keskittäminen huolestuttaa

Paneelin keskusteluun nousi myös viime aikoina uutisoitu esitys siitä, että ministeriöiden viestintä keskitettäisiin valtioneuvoston kansliaan. Stefan Wallin suhtautui ajatukseen varovaisesti.

”Jokaisella ministeriöllä on mielestäni oikeus määritellä uutiskynnys itselleen. Toiminta on ministeriöspesifiä: ministeriön viestintäosasto ja johto tietävät parhaiten, mitä halutaan viestiä ulospäin. En olisi itse lähtenyt korjaamaan sellaista, mikä ei ole rikki”, Wallin totesi.

Paneeliin osallistunut viestintäyrittäjä, Huoltovarmuuskeskuksen entinen viestintäjohtaja Riitta Väkeväinen oli samoilla linjoilla Wallinin kanssa.

”Olen huolissani substanssiosaamisen karkaamisesta liian kauas. Ministeriöt ovat täynnä asiantuntijoita, joiden kanssa viestijöiden on kyettävä olemaan yhteydessä”, Väkeväinen totesi.

”Siitäkin on kuultu huolta, että viestintää aletaan ohjata poliittisesti, jos se keskittyy valtioneuvoston kansliaan. Meille on vakuutettu, että näin ei tapahdu, ja hyvä niin. Jo se on kuitenkin huolestuttavaa, että kansalaisten keskuudessa herää huoli aiheesta.”  

 

Erimielisyyksien huono sietäminen altistaa hybridivaikuttamiselle

ProComin toiminnanjohtaja Jarno Forssell jatkoi paneelin jälkeen vuorovaikutuksen merkityksestä omassa puheenvuorossaan.

”Julkishallinnon organisaatiot ovat omalla toiminnallaan vakuuttaneet ja tavoittaneet kansalaiset. Ei riitä, että esimerkiksi rajalla toimitaan hyvin, vaan siitä on myös kyettävä viestimään, ja siihen tarvitaan kaikkia, niin viestijöitä kuin johtoakin”, Forsell sanoi.

Seminaarin keskusteluissa nousi esiin huoli myös siitä, että eduskunnan mittaustulokset tutkimuksessa olivat matalalla tasolla. Saarikoski ja Wallin pohtivat paneelissa, miten tämä heijastaa sitä, että me suomalaiset siedämme hieman huonosti erimielisyyksiä.

”Meidän on hyvä pitää mielessä, että erimielisyyksien huono sietäminen ja siitä seuraava jakautuminen altistaa meidät hybridivaikuttamiselle”, muistutti Reputation and Trust Analyticsin toimitusjohtaja Harri Leinikka tilaisuuden päätteeksi.

 

Vuoden 2025 hyvämaineisimpana julkishallinnon organisaationa palkittiin FinnHEMS-lääkärihelikopteripalvelu, toiseksi maineikkaimpana Rajavartiolaitos ja kolmantena Pelastustoimi. Tutkimustuloksia seminaarissa esittelivät ja analysoivat Reputation and Trust Analyticsin asiantuntijat Nina Laakso, Antti Pennala, Petteri Puska ja Andrei Sergejeff.

Lue uutinen Julkishallinnon Luottamus&Maine 2025 -tutkimuksen tuloksista. 

 

Katso tallenne: