Reputation and Trust Analyticsin uutiset ja ajankohtaiset tutkimukset.
![[:fi]T-Media rekrytoi[:]](https://reptrust.com/wp-content/uploads/2019/02/T-Media_Rekrykuva_mv-1-768x465.jpg)
T-Media on Suomen johtava maineen tutkimiseen keskittynyt yritys. Olemme palvelleet jo satoja organisaatioita lähes 50 maassa tehden yli 2 000 maine- ja sidosryhmätutkimusta niin yrityksille kuin julkishallinnon toimijoille ja eri toimialaliitoille. Arvostetuin tutkimustuotteemme on Luottamus&Maine-menetelmä. Sen avulla selvitämme asiakkaamme maineen…
”Hyvä maineen johtaminen on monisidosryhmäistä”, T-Median toimitusjohtaja Harri Leinikka korostaa. Maineen tutkiminen olennaisissa sidosryhmissä, kuten kansalaisten, päättäjien, median, sijoittajien ja potentiaalisten työntekijöiden keskuudessa, auttaa maineen kokonaisvaltaisessa johtamisessa. Harri Leinikka listaa, että hyvämaineinen yritys saa sitoutuneempia työntekijöitä, edullisempaa pääomaa, asiakkaidensa tuen…
T-Median vuosittaisessa sosiaali- ja terveysalan Luottamus&Maine-tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten mielikuvia ja näkemyksiä alan toimijoista. Tutkimuksesta käy ilmi, että maine vaikuttaa sote-alan toimijoihin erityisen paljon. Sote-alan organisaatioiden maineella on keskimääräistä suurempi vaikutus kansalaisten luottamukseen organisaatiota kohtaan. Luottamus&Maine-tutkimus paljastaa, että tutkituilla sote-alan yrityksillä…
Elintarvikealan yritysten vastuullisuus vaikuttaa merkittävästi kuluttajien käytökseen. T-Median Elintarvikealan Luottamus&Maine-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä elintarvikealan yritysten maineesta. Tutkimus paljasti hyvän maineen olevan erityisen tärkeä alan yrityksille: elintarvikealan yrityksen maine vaikuttaa suuren yleisön sitä kohtaan osoittamaan sidosryhmätukeen enemmän kuin yrityksissä keskimäärin. Maineen…
T-Median maineesta väitellyt tohtori Hanna-Mari Aula kertoo Talouselämän kolumnissa pandemian vaikutuksesta yritusten maineen arvoon. ”Jos myisit mainetta, saisit siitä nyt enemmän kuin vuosi sitten. Maineen merkitys yrityksen arvon muodostuksessa on kasvanut koronapandemian aikana. Yhä suurempi osuus yritysten arvosta osuus liittyy…
Tämän tuotoksen tekemiseen ja valmiiksi saattamiseen on tarvittu huomattava määrä apua. Ilman ympäröivien ihmisten myötävaikutusta tämä matka olisi ollut mahdoton. On ihanaa, että se on nyt tehty. Erityisessä kiitollisuudenvelassa olen T-Median sisaryhtiön Third Rockin sisällöntuottajalle Anu Räsäselle. Anun varma…
Tätä kirjoittaessani on maanantai ja Reputation and Trust Analyticsissa pidetään tiistaipalaveri. Tiistaipalaveri on perinteisesti ollut koko yhtiömme yhteinen lounas, jossa syömme yhteisistä padoista ja vaihdamme kuulumiset. Nyt kohtaamme toisemme digitaalisesti. Korona on pakottanut meidät sopeutumaan. Nimensä palaveri sai aikanaan…
Yritysten kilpailukykyä koskevassa kirjoituksessani vierailin menneisyydessä. Muistelin oivallusta, joka sai minut toden teolla kiinnostumaan maineesta. Tuo oivallus oli maineen ja sidosryhmätuen välinen oletettu kausaliteetti. Oivallus tarjosi palasiksi purettuna mahdollisuuden ajatella mainetta johtamisprinsiippinä ja todellisena kilpailukyvyn tekijänä. Mitä jos sidosryhmätuki…
Jorma Mikkonen on ottanut elämäntehtäväkseen yhteiskunnan muuttamisen kestäväksi kiertotalouden keinoin. Tätä tehtävää Jorma on palvellut monipuolisesti liiketoiminnan, yhteiskuntasuhteiden, vastuullisuuden sekä viestinnän ja brändin johtotehtävissä. Lassila & Tikanojan tarina on värikäs. Yritys on kehittynyt tukkukauppiaasta vaateteollisuuden ja monialayhtiövaiheen kautta nykyiseen…
”Voittavat ajatukset syntyvät kuolleina, jos ne eivät ole aidosti tervetulleita.” Konteksti määrittää tavoitteet Olisi mukava esittää selkeä ja numeerinen tavoite, joka sopii kaikille. Näin emme kuitenkaan missään nimessä voi tehdä. Mainetavoitteiden asettaminen on alisteinen liiketoiminnan kontekstille ja yrityksen…
”Tämän päivän suunnitelmat ovat huomisen todellisuus.” Ensin sitä oppii tietämään, mitä ei tiedä Olemme edelleen Jätti Yhtiö Oyj:ssä, ja olet edelleen puikoissa. Eilinen oli ajatuksia herättävä päivä: pääsitte johtoryhmän kanssa yhteisymmärrykseen yhtiön maineesta, sen merkityksestä ja täsmällisistä vaikuttavuuksista….
”Näinhän se tietenkin menee. Tämähän on aina ollut päivänselvä juttu.” Edellisessä luvussa palasimme maineen ja kilpailukyvyn filosofisille juurille ja peilasimme julkaistua teoriaa tilastolliseen todistusaineistoon. Tällä tarkoitan maineen ja sidosryhmätuen välistä yhteyttä. Olen monesti noteerannut, että esitetty todistusaineisto on…
”Anteeksi, mutta ovatko kaikki nuo maineen osatekijät todellisuudessa yhtä tärkeitä ja merkityksellisiä?” Maineen mittaaminen sinänsä ei vielä riitä päätöksenteon välineeksi Edellisessä luvussa painotettiin maineen mittaamisen merkitystä johtamistilanteessa. Luvun tarkoitus oli kuvata johtamisen haasteita ja niihin liittyviä ratkaisuja samastuttavan…
”Suuri yleisö ei ole meille kovinkaan tärkeä sidosryhmä.” Kirjan toisessa luvussa pohdimme sidosryhmiin liittyvän teoreettisen ajattelun kehitystä yritysten kilpailukyvyn kannalta. Tässä luvussa keskitymme sidosryhmiin maineen johtamisen näkökulmasta. Yrityksen maine voidaan käsittää tulkintoina yrityksestä ja sen toiminnasta ”jonkun muun” päässä….
”Toimintaympäristö on nyt murroksessa.” Tähän mennessä olemme hahmotelleet maineen tapaa tuottaa arvoa, tarkastelleet sen paikkaa ja roolia strategiassa, pohtineet maineen johtamisen käytännön haasteita sekä ihmetelleet maineen syntyprosessia. En ihmettelisi, jos joku olisi jo tässä vaiheessa into piukeana käärimässä…
”Yrityksen kaikkein kallisarvoisin asia ei möllötäkään käteiskassan tapaan yrityksen pankkiholvissa.” Olemme saapuneet pisteeseen, jossa suoritamme välitilinpäätöksen. Ennen kuin siirrymme eteenpäin – maineen johtamisen yksityiskohtaisiin sisältöihin – on aika vetää yhteen tähän asti läpikäydyt asiat. Kahdessa ensimmäisessä luvussa tarkastelimme…
”Kun johdat mainetta, johdat ihmisten kohtaamisia yrityksen kanssa. Ei ole mitään muuta.” Avasin johtamisen kypsyyttä koskevan tekstin alussa maineen syntymekanismia ja vertasin mielikuvia pieniin sirpaleisiin, joista maine rakentuu. Tässä luvussa pohdimme tarkemmin, missä kaikkialla näitä sirpaleita syntyy. Psykologi…
”Meillä on erittäin hyvä ja selkeä käsitys maineestamme ilman mittaustakin.” Maine ei synny tyhjiössä, vaan se syntyy tässä maailmassa. Se syntyy pienistä pirstaleista. Pirstaleista, joista kukin on yritykseen liittyvä näkemys. Näiden näkemysten valmistusaineita ovat kokemukset ja mahdolliset aiemmat…
”Ilman mainetta brändi on vain tyhjiä lupauksia.” Maine- ja brändiseminaarin pyöreisiin pöytiin oli kutsuttu alan johtavat akateemikot, konsultit ja liikkeenjohtajat. Samasta aiheesta kinasteltiin niin päälavalla, pienryhmissä kuin iltaisin cocktailin äärelläkin. Yksi asia tuli selväksi. Maineen ja brändin välisestä roolituksesta…