Riku Ruokolahti Luottamus&Maine Awards -seminaarissa: ”Viestintää ei ole koskaan haastettu samanlaisella paradigmamuutoksella kuin nyt”
Tekoäly nousi keskeiseksi teemaksi Luottamus&Maine Awards 2026 -seminaarissamme tiistaina 20. lokakuuta. Seminaarissa keskusteltiin muun muassa siitä, miten tekoäly vaikuttaa maineen johtamiseen ja asiantuntijatyöhön.
”Onko tekoäly siis uusi sidosryhmä, jota pitäisi havainnoida uudella tavalla?” kehitysjohtaja Riku Ruokolahti avasi puheenvuoronsa seminaarissa.
”Teknisesti ottaen kyllä on – vaikka tekoäly itsessään ei halua meiltä mitään. Kaikki kysyvät kuitenkin tekoälyltä koko ajan kaikkea, joten se on ratkaisevassa asemassa siinä, mitä meistä yrityksinä ajatellaan”, Ruokolahti vastasi omaan kysymykseensä.
Ruokolahti jatkoi vielä, että yrityksen on otettava aktiivinen rooli suhteessa tekoälyyn, jos yritys haluaa hallita sitä, mitä tekoäly siitä kertoo.
”Tekoälyllä riittää vastauksia ja mielipiteitä, vaikka sillä ei olisi oikeaa tietoa. Tämän vuoksi yrityksissä ei voi vain jäädä odottelemaan ja katsomaan, mitä tekoäly tekee”, Ruokolahti totesi.
”Yritysten viestintää ei ole koskaan haastettu samanlaisella paradigmamuutoksella kuin nyt. Voisi jopa kysyä, onko kynä enää miekkaa mahtavampi.”
”Voimme mitata tekoälyä kuin mitä tahansa sidosryhmää”
Ruokolahti muistutti, että ensimmäinen askel maineen hallinnassa on sen mittaaminen – myös tekoälyn piirissä.
”Onneksi meillä on malli, joka pystyy mallintamaan, mitä tekoäly yrityksestä ’ajattelee’. Luottamus&Maine-tutkimusmallilla voimme mitata tekoälyä samoin kuin mitä tahansa muutakin sidosryhmää”, Ruokolahti sanoi.
Reputation and Trust Analytics on kehittänyt mallin pohjalta yritysten viestinnän ja maineen johtamisen tueksi työkalun, joka mittaa vertailukelpoisesti yrityksen mainetta eri tekoälymalleissa. Ja kehitystyö jatkuu.
”Ensi vuonna meiltä on tulossa työkalu, joka auttaa ymmärtämään, miltä tekoälyn ’ajatukset’ tulevaisuudessa näyttävät ja kuinka voimme vaikuttaa niihin”, Ruokolahti vihjasi.
Mihin dataan tekoälyn antamat vastaukset perustuvat?
Riku Ruokolahden esityksen jälkeen keskustelua tekoälystä jatkettiin paneelissa, jonka veti toimitusjohtajamme Salla Ketola. Paneeliin osallistui muun muassa DAIN Studiosin perustajiin kuuluva Saara Hyvönen.
”Äskeinen esitys oli erittäin kiehtova, ja näen itse, että juuri tämän suuntaisesti asiaa pitää tulevaisuudessa lähestyä. Tämä on meille kaikille tuttu teema: kun ihan mihin tahansa pitää saada vastaus, ensin kysytään tekoälyltä. Jotta tekoälyn antamia vastauksia voi lähteä hallitsemaan, täytyy kaivautua sinne alle ja miettiä, mihin dataan ne perustuvat”, Hyvönen sanoi.
”Olen itse tottunut tekoälyä käyttäessäni valitsemaan parhaan kulloinkin olemassa olevan mallin, mutta emme voi ajatella, että kaikilla ihmisillä olisi se paras malli käytössään. Niinpä meidän täytyisi hallita jokaisen mallin antamaa vastausta, myös sen ilmaisen mallin, jota moni käyttää.”
Tekoäly vapauttaa tilaa ajattelulle
Saara Hyvönen, STT:n päätoimittaja Minna Holopainen ja Keskon viestintäjohtaja Karoliina Partanen pohdiskelivat paneelissa myös tekoälyn vaikutuksia tulevaisuuden asiantuntijatyöhön ja johtamiseen.
”Peräänkuulutan omassa työssäni sitä, miten tekoälyn ja ihmismielen harkinnan voi tehokkaasti yhdistää. Korostan, että ajattelua tekoälylle ei voi ulkoistaa. Tekoäly voi kuitenkin nopeuttaa prosesseja ja näin vapauttaa aikaa ajattelulle”, Partanen tiivisti.
Holopainen oli samoilla linjoilla pohtiessaan tekoälyn merkitystä journalistin työssä.
”Olemme analysoineet tarkasti sen, missä tekoälystä voi saada parhaan hyödyn ja missä ihminen on edelleen paras. Ihmistä tarvitaan toimittajan työn niihin osuuksiin, jotka ovat oikeasti innostavia, ja AI voi ottaa koppia sellaisista töistä, jotka hidastavat ihmisen tekemistä”, Holopainen sanoi.
Hyvönen kiteytti keskustelun toteamalla, että oleellista on löytää oikea balanssi tekoälyn ja ihmisaivojen hyödyntämisen välillä.
”Näin saadaan vapautettua tilaa sille, mikä meille todella on tärkeää”, Hyvönen summasi.
Hyvämaineisimmat palkittiin uniikilla kotimaisella designilla
Seminaarin lopuksi palkitsimme vuoden kolme maineikkainta yritystä, Kone, Ponsse ja Fazer, uudella Katriina Nuutisen suunnittelemalla uniikilla palkinnolla, jonka materiaaleina ovat lasi ja hiilidioksidia sitova betoni.
”Teoksessa yhdistyvät aitous, läpinäkyvyys ja herkkyys, ja myös maineesta puhuttaessa olemme kauniiden ja herkkien asioiden äärellä, luomassa parempaa maailmaa. Tämä palkinto on betoniin valettu statement siitä, mitkä asiat ovat merkityksellisiä, millä luodaan parempaa maailmaa sekä vaikuttavuutta ja ollaan edelläkävijöitä”, Nuutinen esitteli palkinnon.
Kuva: Niko Jekkonen
